Onko kehityskeskustelu hyödyllinen?

Kehityskeskusteluklinikalla olen kertonut, että kehityskeskusteluvalmennusten yhteydessä yksi eniten esitetyistä kysymyksistä on, miten kehityskeskustelu saadaan hyödylliseksi (katso tarkemmin kehityskeskusteluklinikka -blogista, johon pääsee vieressä olevasta linkistä). Tulen vastaamaan siellä myös tähän kysymykseen lähiaikoina. Viisastenkiveä minulla ei tähän tietenkään ole tarjota, mutta hyödyllisyyden kokemuksen vahvistamiseen on monia keinoja. Kehityskeskustelujen toimivuuden kannalta tämä on elintärkeä kysymys, sillä esimiesten ja/tai alaisten näkemys kehityskeskustelujen hyödyttömyydestä toteuttaa melko varmasti itsensä myös seuraavissa keskusteluissa ja kierre jatkuu.

Mitä tutkimukset kertovat kehityskeskustelujen hyödyllisyydestä?

Vuoden 2005 tutkimuksessa (n=2329) kehityskeskustelun hyötyjen arviointi tehtiin avoimen kysymyksen avulla. Kysymykseen "Mitä hyötyä esimiehen kanssa käydyistä kehityskeskusteluista on ollut" saatiin 372 vastausta. Vastaajien kokonaismäärään nähden avointen vastausten määrä oli melko pieni. Eniten sai mainintoja se, että kehityskeskustelusta ei ole mitään hyötyä (n=52). Hyötyjä koskevat vastaukset taas olivat erittäin heterogeenisiä. Useimmin mainittuja kehityskeskustelujen hyötyjä olivat (suluissa teemaan sisältyneiden vastausten määrä)

* Työnkuva, tehtävät ja tavoitteet selkiintyneet (44)
* Palautteen saaminen (25)
* Ongelmat esille ja esimiehen tietoon (22)
* Kehittymistarpeet ja toiveet esille (18)
* Keskinäinen tuntemus ja yhteistyösuhde parantuneet (15)

Kysymys kehityskeskustelun hyödyllisyydestä on ollut mukana myös aikaisemmissa kehityskeskustelututkimuksissani.

Vuoden 1990 tutkimuksessa (n=278) oli mukana avoin kysymys, jossa kysyttiin mitä hyötyjä kehityskeskusteluilla on saavutettu. Kysymykseen tuli n. 200 alaisen vastausta. Näiden sisällön analyysin tuloksena nousi esiin seuraavat hyödyt (suluissa oleva luku kertoo teemaan kuuluvien vastausten lukumäärän ja teeman alla on esimerkkejä teemaan sisällytetyistä vastauksista):

* Toimenkuva, tehtävät ja tavoitteet selkiytyneet (59)
----tietää, mitä esimies/yritys odottavat
----tavoitteista sovittu selkeästi
----työnjako selkiintynyt
----asioiden tärkeysjärjestys selkiintynyt
* Esimiehen ja alaisen yhteistyön toimivuus parantunut (47)
----opittu tuntemaan toisiamme paremmin
----keskinäinen luottamus vahvistunut
----esimies on selvillä alaisen tilanteesta
----ymmärretään toistemme ongelmia
* Tiedon kulku, avoimuus ja työilmapiiri parantuneet (34)
* Asioita on voinut ottaa ja saanut esille (17)
* Saanut tietoa kokonaisuudesta ja pidemmän tähtäimen asioista (17)
* Saanut palautetta (15)

Vuoden 1999 tutkimuksessa (n=825) kysymyslomakkeessa oli valmiiksi lueteltu kehityskeskustelujen mahdollisia hyötyjä ja vastaajilta kysyttiin missä määrin kehityskeskusteluista on ollut hyötyä näissä asioissa. Arviointiasteikko oli 1…7 ja sen ääripäät oli muotoiltu Vähän … Paljon.

Hyödyllisyysarvioinnin tulokset olivat seuraavat

* Omien tehtävien ja tavoitteiden selkeys 5,1
* Esimies-alainen yhteistyösuhteen kehittyminen 5,0
* Omien tehtävien merkityksen ymmärtäminen kokonaisuuden osana 4,8
* Oman työn tehokkuus ja tuloksellisuus 4,8
* Oman yksikön tai osaston kokonaistavoitteiden ymmärtäminen 4,7
* Oman osaamisen ja kompetenssien kehittäminen 4,7
* Oman työn mielekkyys 4,7
* Yrityksen kokonaistavoitteiden ymmärtäminen 3,9
* Yrityksen strategianymmärtäminen 3,7

Näiden jälkeen vuoden 1999 kysymyslomakkeessa oli mukana myös avoin kysymys "Mihin muihin asioihin kehityskeskustelu on vaikuttanut myönteisesti".