keskiviikkona, huhtikuuta 12, 2006

Vastauksia kommentteihin ja kysymyksiin 1

Kommentti/kysymys
Palkkausta kiinnostavampia on minusta kolme sitä edellistä huonointa arvosanaa saanutta asiaa.

Vastaus

Kehityskeskustelupalautteen kysymyssarjaa kehitettäessä, siihen on pyritty saamaan mukaan kaikki, mitä hyvään kehityskeskustelukäytäntöön kuuluu. Palkkauksen käsittelyn tarkastelu on mukana, koska sen sisällyttäminen kehityskeskusteluun on yleistynyt. Kokemukset ovat ristiriitaisia. Mainitsemasi kolme muuta asiaa kuuluvat siis mielestäni hyvään kehityskeskustelukäytäntöön. Puuttuuko kysymyssarjasta jotain oleellista?

Kehityskeskustelun onnistumisen kannalta on välttämätöntä, että esimiehellä ja alaisella on yhteinen käsitys mm. kehityskeskustelun tarkoituksesta, tavoitteista, sisällöstä, valmistautumisesta, asioiden käsittelytavasta jne. Olen kehityskeskusteluvalmennusten yhteydessä suositellut ns. aloituskeskustelun käymistä alaisten kanssa. Aloituskeskustelussa nämä sekä käytettävät lomakkeet tai asialistat käydään yhdessä läpi niin, että ne ymmärretään ja niihin ei jää epäselvyyksiä. Mikäli kehityskeskustelulomakkeissa on asioita, joita ei ymmärretä tai tuntuvat vaikeilta, on ne selvennettävä ja lomakkeita mahdollisesti muokattava niin, että ne tuntuvat käyttökelpoisilta ja keskustelijoille sopivilta. Aloituskeskustelun toisena tehtävänä on varmistaa, että alaisilla on käytettävissään riittävät tiedot kokonaistavoitteista ja muista heidän työhönsä ja kehittämistarpeisiinsa vaikuttavista asioista ennen kuin he lähtevät valmistautumaan kehityskeskusteluun (kysymys 60).

Kehityskeskustelujen toimivuuden ja hyödyllisyyden kehittämisen kannalta jälkiarviointi ja kokemuksista oppiminen ovat erittäin tärkeitä. Kehityskeskustelun lopuksi tehtävän kahdenkeskisen arvioinnin lisäksi suosittelen koko ryhmän kanssa käytävää jälkikeskustelua, jossa pohditaan kehityskeskustelumenettelyn parantamista seuraavalla kerralla.

Kommentti/Kysymys
Mielenkiintoinen tuo muutos 2-3 tuntisesta 1-2 tuntiseen (kehityskeskusteluun). Heijastellee tätä aikaa? Tai sitten kertoo siitä, että säännöllistyttyään prosessi on tehostunut, arkipäiväistynyt? tiistai, 11 huhtikuu, 2006

Vastaus
Mielestäni molemmat kommentoija esittämät tekijät ovat voineet vaikuttaa. Kolmantena tekijänä voi olla kokemus kehityskeskustelujen onnistumisesta tai hyödyllisyydestä. Kokemus kehityskeskustelujen onnistuneisuudesta on vuosien varrella heikentynyt. Olen lisännyt tätä koskevan tutkimustuloksen kohtaan Kehityskeskustelujen tarpeellisuus ja onnistuneisuus. Hyödyllisyyden ongelmat ovat nousseet esiin kehityskeskusteluvalmennusten yhteydessä. Osanottajat ovat yhä useammin halunneet oppia, miten kehityskeskustelut saadaan hyödyllisiksi (katso tarkemmin Kehityskeskusteluklinikka –blogia, johon on linkki linkkiluettelossa).

Kommentti/Kysymys
"Uuden työntekijän" näkökulma kehityskeskustelujen laatuun olisi mielenkiintoinen. eli voisiko analysoida vastaukset, joissa henkilö ollut alle vuoden nykyisessä tehtävässään JA käynyt yhden kehityskeskustelun (ja sitten ristiintaulukoida kauemmin talossa olleiden ja useita keskusteluja käyneiden kanssa) tiistai, 11 huhtikuu, 2006

Vastaus
Voin vertailla eri määriä kehityskeskusteluja nykyisen esimiehensä kanssa käyneiden vastauksia. Tässä tutkimuksessa emme keränneet tietoa siitä, kuinka kauan vastaajat ovat olleet nykyisessä tehtävässään tai työskennelleet nykyisen esimiehensä alaisena. Nämä taustatiedot olivat mukana vuoden 1999 tutkimuksessa. Siinä vastaajamäärä oli selvästi pienempi, jolloin ristiintaulukoimalla muodostuvat ryhmät jäivät analyysien kannalta melko pieniksi.

Kummasta näkökulmasta toivoisit tarkastelun lähtevän:
Minkälaisia arvioita eri ryhmissä on annettu joistakin tietyistä kysymyksistä?
Missä kysymyksissä eri ryhmissä annetaan eniten muista poikkeavia arvioita?

Kommentti:
Mielestäni nuo kysymykset, joissa on pitkä rimpsu erilaisia asioita (rinnasteiset kysymykset), kuten esim. tuo 5. Käsiteltiin riittävästi mitkä ovat tehtäväni, tavoitteeni ja toimintasuunnitelmani lähitulevaisuudessa;niin mistä tiedät että jos saat vastaukseksi esim. 6, että se koskee kaikkia näitä kohtia? Jos vastaaja onkin mieltä 6 vain siitä, että käsiteltiin riittävästi tehtäviä, mutta esim. tavoitteita ei käsitelty ollenkaan. keskiviikko, 05 huhtikuu, 2006

Vastaus:
Kommentoijan näkemys kysymysten muotoilusta on oikea. Hyvässä kysymyksessä arvioidaan vain yhtä asiaa. Seuraavassa muutamia selityksiä kysymyksen muotoilulle:

- Kehityskeskusteluissa tehtävät, tavoitteet ja toimintasuunnitelmat muodostavat tavanomaisesti yhden asiakokonaisuuden tai teeman. Tästä näkökulmasta kysymyksessä arvioidaan yhtä asiaa.

- Eri keskustelutilanteissa (organisaatiotasot, tehtäväalueet, organisaatiot) käytetään erilaisia ilmaisuja. Joidenkin kanssa puhutaan vain tehtävistä. Toisten kanssa tehtävistä ja tavoitteista ja kolmansien kanssa lisäksi toimintasuunnitelmista. Kehityskeskustelupalaute on yritetty rakentaa siten, että se sopii kaikkiin näihin tilanteisiin. Samalla on jouduttu tinkimään yksiselitteisyydestä.

- Kysymysmäärää ei ole haluttu kasvattaa.

- Kehityskeskustelupalaute, jonka kysymyksillä tutkimus on tehty, on tarkoitettu palautemenetelmäksi, jonka avulla esimies saa palautteen alaisiltaan. Tällaisten palautteiden hyvään käyttöön kuuluu keskustelu tuloksista palautteen antajien kanssa. Mikäli esim. kysymyksestä "Käsiteltiin riittävästi mitkä ovat tehtäväni, tavoitteeni ja toimintasuunnitelmani lähitulevaisuudessa" on annettu matalat arviot, niin tässä jälkikeskustelussa täsmennetään koskeeko arvio kaikkia osatekijöitä vai ovatko puutteet joissakin osatekijöissä.

Creative Commons License
Tämän teosteoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimi mainittava-Ei-kaupalliseen käyttöön-Ei jälkiperäisiä teoksia 1.0 Suomi-lisenssi.